Rakas Joulupukki…
Tässä sisustushullun toivelista silmälläpitäen tulevaa, ehkä seuraavaa ja sitä seuraavaa, varmaankin vielä sen jälkeen seuraavaa Joulua. Sisustajan toivelista on ääretön, joten en odota toiveiden täyttyvän täydellisesti, nyt heti tai ollenkaan. Tässä kuitenkin ne tällähetkellä haaveissa siintävät, silmissä kiiltävät materialistiset toivomukset.
1. Olohuoneen matto
Niin kauan kuin ilmankin on hyvin pärjätty, ei haave ihanan pehmoisesta, suuresta ja kauniista matosta ole kadonnut minnekään. Itseasiassa täydellistä yksilöä ei ole vielä vastaan osunut, mutta uskon sen odottavan tuolla jossain. Vaikean valinnasta tekee sen, että käytännöllisyys, helppohoitoisuus ja kauneus tulisi sisältyä samaan pakettiin. Usein mahdoton yhtälö, joten itse asetan kauneuden etusijalle ja kärsin ehkä pienen tai isomman kolauksen siivouspäivinä.
2. Lattiavalaisin
Sohvan kulmassa on tyhjä ja yksinäinen tila lattiaa, jonka kohdalla sattumoisin sijaitsee myös yksinäinen pistorasia. Tämä onneton nurkkaus on ollut tyhjillään lähes 3 vuotta, eli koko sen ajan kun olemme tässä asuneet. On ollut sanomattakin selvää, että se on paikka näyttävälle lattiavalaisimelle. Jaksan uskoa, että jonakin päivänä nurkkaus ei ole enää tyhjä ja onneton, vaan täynnä valoa ja kauneutta.
3. Sängynpääty
Olen ollut tyytyväinen makuuhuoneen sisustukseen ja tunnelmaan. On kuitenkin muutamia asioita jotka vielä puuttuvat kirsikkana kakun päältä. Makuuhuoneen tapetti on jo itsessään näyttävä, mutta olen haaveillut valkoisesta, pehmeästä sängynpäädystä. Puuttuvan palasen hankintaa on hidastanut mikäpäs muu, kuin hinta. Edullisiakin löytyy, mutta ei sellaista kuin haluaisin. Yksi vaihtoehto on tehdä itse, ohjeitakin olisi tarjolla pilvin pimein. En ole uskaltanut kuitenkaan ryhtyä toimeen. Sitä kuitenkin joutuisi toteamaan kauhistuttavan lopputuloksen, kun hyvä suunnitelma ei kätten työnä näytäkään siltä kuin piti.
4. Lipasto
Makuuhuoneessa sänkyä vastapäätä on tyhjää tilaa. Seinällä on taulu, mutta sekin vielä yksinään orpo, kauneudestaan huolimatta. Siinä olisi täydellinen paikka senkille/lipastolle. Ehdottomasti valkoinen, mielellään vanha ja elämää nähnyt. Pienellä fiksauksella väärän värisestä tai väärällä tavalla rupsahtaneesta yksilöstä saisi tehtyä itselleen juuri sopivan. Jos minulta kysytään, lipasto olisi täysin kosmeettinen lisä meidän makuuhuoneessa. Sen päälle saisi laittaa kynttilöitä, kukkia, valokuvia. Jos mieheltä kysytään, lipasto saisi paikkansa jotta sen päälle saataisiin iso, ruma ja musta – neliskanttinen ruutu, josta luonnollisesti lähtisi myös epämääräisiä ja rumia johtoja seikkailemaan pitkin seiniä ja lattioita. Ehdoton nou nou – jos taas minulta kysytään. Onko tässä kompromissin mahdollisuutta? Ei, vaan pattitilanne, täydellinen umpikuja.
5. Ruokapöydän tuolit
Suoraan sanoen olen kyllästynyt meidän ruokailuryhmään. Pöydän voisin pitää, mutta tuolit lähtisivät ensimmäisellä maitojunalla Timbuktuun. Olettaen, että unelmieni tuolit saapuisivat kotiinkuljetuksena samalla sekunnilla. Minkälaiset tuolit sitten tekisivät keittiönäkymästä ripauksen kauniimman? Sitä on vaikea selittää, sillä en itsekään ole täysin varma. Jonkinlainen mielikuva on, tai oikeastaan useampi. Osaan sanoa vain, että ne ovat mielessäni tietyn muotoiset, niissä on ehkä istuinosassa kangasta tai ne ovat kokonaan kankaiset. Ne voivat olla tuunattu antiikkisista, kauniin mallisista tuoleista tai ne voivat olla uudet, valmiiksi oikeanlaiset. Luultavasti vaihtoehdoista ensimmäinen, sillä näidenkään kohdalla täydellistä napakymppiä ei ole löytynyt suoraan kaupanhyllyltä. Väreiltään tuolit olisivat jotain harmaan, valkoisen ja mustan väliltä. Esimerkkinä tuolin puuosat tummanharmaat ja istuinosa päällystetty mahdollisesti kuviollisella kankaalla, joka voisi olla harmaa/valkoinen. Toisaalta musta olisi erittäin särmikäs valinta vallitsevaksi sävyksi. Sitkeästi uskallan unelmoida, että jonain päivänä unelmieni tuolit kaunistavat meidän keittiötä ja saan ottaa upeita sisustuskuvia kaikkien iloksi.
Tässä siis muutama ”vaatimaton” toive. Olkaamme kuitenkin tyytyväisiä siihen, mitä meillä jo on. Nälkä kasvaa syödessä, mutta ei silti kokoajan voi syödä. Paitsi Jouluna?
Unelmien täyteistä Joulunodotusta kaikille!
